Hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina

(oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin Kalevassa 14.9.2018)

Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa kokoonnutaan nyt miettimään vuoden 2019 budjettia, ja katseet kääntyvät menojen hillitsemiseen. Viranhaltijat varoittelevat liiallisista investoinneista ja palkkakulujen kasvamisesta. Tuttuja fraaseja hoetaan valtuutetuille. Muistutetaan, että väestön ikääntyminen tuo paineita julkiseen talouteen. Kuntien tulisi pidättäytyä kaikista muista kuin toiminnan kannalta välttämättömistä hankinnoista, palveluiden ostoista, sijaisten palkkauksesta ja muista menoista.

Siitähän yleensä keskustelu salissa alkaakin, että mitä nuo välttämättömät menot ovat. Vahvistetaanko kunnan elinvoimaa keskittymällä pelkästään mahdollistamaan yritysten toimintaa vai palkataanko uusi ihminen vanhusten hoitokotiin? Kasvatetaanko koulujen luokkakokoa vai voitaisiinko luokkakokoa joskus jopa pienentää?

Leikkauslistojen sijaan meidän tulisi panostaa joka vuosi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sieltä ne säästöt tulevat pitkällä tähtäimellä. Mutta valitettavasti myös julkisella puolella etsitään nopeita ratkaisuja ja välittömiä säästöjä.

Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa terveys, ihmissuhteet, tarpeellisuuden tunne ja mielekäs tekeminen ja harrastukset. Esimerkiksi työllistyminen mielekkäisiin tehtäviin ehkäisee päihde- ja mielenterveysongelmia. Se on selvää säästöä, ja näin yhteiskunta saa lisää panoksia työllistämiseen.

Ihmisten terveellisiä elämäntapoja tulee tukea ja kannustaa. Kuntien tulisi pystyä antamaan tietoa riskiryhmille esimerkiksi diabeteksen ehkäisystä järkevällä ja mielekkäällä tavalla, kuten liikunnalla ja ruokavaliolla. Diabeteksestä aiheutuu isot kustannukset yhteiskunnalle ja paljon kärsimystä sairastuneelle itselleen.

Ennalta ehkäisevä työ joka saralla on äärimmäisen tärkeää. Meidän pitää huolehtiä myös kuntien ja kaupunkien työntekijöiden jaksamisesta. Jos ihminen joutuu työskentelemään jatkuvasti äärirajoilla, hän väistämättä lopulta päätyy sairaslomalle tai vaihtaa työpaikkaa, jos työpaikan vaihtaminen on edes mahdollisesta tässä taloustilanteessa.

Miettikää siis siellä talousseminaareissa enemmän sitä, kuinka kuntien asukkailla ja työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet elää ja tehdä työtä. Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen leikkausten kautta ei pitkällä tähtäimellä johda toivottuun lopputulokseen.

Heidi Haataja
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston 1. varapuheenjohtaja